Lämpöä, onnea ja vesisadetta!

Toukokuun viimeinen viikko. Tungos, ihmisiä määräämättömästi, ahtaasti. Sataa vettä, kaikki kastuu, kengässä kivi, sukat hiertää, selkää särkee. Vähän nälkä. Ei poispääsyä, välkkyy ja jyrisee. Ja minulla on lämmin ja onnellinen olo. Miksi ihmeessä? Juuri siksi. Mikään ei lämmitä suuremmin kuin lapsen hymy korvasta korvaan tuon kaiken keskellä. Paitsi kolme hymyä, kolme iloista virnettä, minun lapseni. Olen maailman onnellisin isä. Haluan olla juuri tässä. Tungos tiivistyy, pauhu nousee, ihmiset huutaa. Lavalle astuu Metallica. Taivaassa sataa vettä.

Tunne: lämpöinen onni